Kirjoittajan arkistot:Minna Koskinen

Menestyvässä työyhteisössä uskalletaan ottaa sosiaalisia riskejä

Essi Lehto kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissaan (16.3.2020) psykologisen turvallisuuden merkityksestä työyhteisön menestymiselle. Kaikkein menestyneimpiä työyhteisöjä ei yhdistä työntekijöiden ulospäinsuuntautuneisuus, työurien pituus, henkilökohtainen suoriutuminen tai edes yksimielisyyteen tähtääminen. Ratkaisevaa on psykologinen turvallisuus.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua kokemusta siitä, ettei työyhteisön jäsenten tarvitse pelätä muiden reaktioita esimerkiksi esittäessään ideoita ja kysymyksiä tai kertoessaan tekemistään virheistä. He voivat luottaa siihen, että työyhteisön suhtautuminen on ymmärtävää ja reilua ikävissäkin asioissa. Ilman sosiaalista riskinottoa ei koskaan synny parasta mahdollista lopputulosta, sanoo Essi Lehto.

Pedagogina on helppo nähdä psykologisen turvallisuuden yhteys oppimiseen ja sitä kautta yhteisön menestymiseen. Sopivan oppimisympäristön luominen ajattelua ja toimintaa uudistavalle oppimisprosessille edellyttää ohjaajalta hyvää ihmistuntemusta ja kykyä luoda erilaisuuden hyväksyvä, avoin, rauhallinen ja turvallinen ympäristö. Essi Lehdon kirjoitus kertoo siitä, että työssä oppimisen ympäristöt eivät ole tästä mikään poikkeus. Psykologinen turvallisuus lisää työyhteisön jäsenten uskallusta ottaa sosiaalisia riskejä, ja siten edistää työyhteisön oppimista ja luo edellytyksiä työyhteisön menestymiselle.

Edit 13.4.2020: Miten esimies tai työnohjaaja voi luoda psykologista turvallisuutta työyhteisössä?

Kannattaa kysyä niin päin, että mikä työympäristössä aiheuttaa psykologista turvattomuutta. Eli mm.

  • epäselvät tavoitteet ja tavat päästä niihin
  • valtasuhteet, epätasa-arvoisuus, epätasavertaisuus
  • sosiaalinen ja kulttuurinen vieraus
  • vieraat ja/tai vaikeaselkoiset toimintaperiaatteet ja käytänteet
  • henkinen/psyykkinen/emotionaalinen etäisyys ihmisten välillä
  • oman osaamisen (koettu) riittämättömyys ja epävarmuus itsestä
  • vaikeaselkoiset ja/tai vaikeasti saavutettavat oppimateriaalit
  • teknologian vieraus, vaikeakäyttöisyys, epäsaavutettavuus
  • konkreettiset fyysiset ja/tai sosiaaliset vaaratekijät

Täytyy muistaa, että kyse ei ole tekniikkalajista, vaan ihmisten ja inhimillisyyden ymmärtämisestä. Tärkeintä psykologiselle turvallisuudelle on esimiehen tai työnohjaajan oma avoin, hyväksyvä, reilu ja kannustava asenne kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan, joka välittyy jatkuvasti kaikesta hänen toiminnastaan.

Ammatinharjoittajaksi!

Syyskuu 2019. Nyt se sitten alkoi. Siis se elämä yrittäjänä.

Olen pyöritellyt ajatusta yrittäjyydestä projektikoulutuksen ajan, ja viimeisen silauksen sille antoi tutustuminen JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun projektitoimintaan parin viime kuukauden aikana. Pääsin toteamaan, että ammattikorkeakoulujen projektien budjeteissa ei useinkaan ole rahaa ulkopuolisten palkkaamiseen verokortilla, vaan hankittavissa oleva lisätyö on korvamerkitty ostopalveluille. Työtä haluava on auttamattomasti ulkona, jos ei voi laskuttaa toimeksiannosta Y-tunnuksella.

Tässä vielä kuva hienoista uusista käyntikorteistani!

https://www.adprint.fi/

Pohdintaa yrittäjyydestä kurssin päätteeksi

Yrittäjyyden perusteet -kurssin lopputehtävä on nyt valmis, ja on aika ennakkotehtävän jatkopohdinnoille. Luin aluksi aiemmin kirjoittamani tekstin miettiäkseni, ovatko ajatukseni yrittäjyydestä muuttuneet kurssin aikana. Täytyy sanoa, että olen edelleen ajatusteni takana, joskin terminologia ja jotkin rajanvedot kaipaisivat hieman korjailua. Tarkastelen edelleen yrittäjyyttä ihmislähtöisesti eli sitä, miten yrittäjyys näyttäytyy yrittäjälle itselleen tai tämän läheisille, vaikka siihen toki liittyy monia muitakin näkökulmia. Yrittäjyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi lain näkökulmasta, jolloin tiettyjä yrittäjyyden muotoja, kuten kevytyrittäjyyttä tai sisäistä yrittäjyyttä, ”ei ole lainkaan olemassa”. Mielenkiintoista on myös se, että sisäinen yrittäjyys ymmärretään ilmiönä yrityksen näkökulmasta käsin, jolloin ”sisäisen yrittäjän” toiminnan tavoitteet, motivaatio ja lähtökohdat nousevat suoraan yrityksen tavoitteista, motiiveista ja lähtökohdista. Tämä on aika siloteltu ajatus, sillä siinä työntekijä (tai työyhteisö) vapaaehtoisesti ottaa vastaan hänelle ”delegoitua” yrittäjän vastuuta yrityksestä, vaikka siitä ei hänelle itselleen ole muuta etua kuin ehkä hieman mielenkiintoisempi ja motivoivampi työnkuva ja kenties jossain vaiheessa rahallistakin hyötyä. Tarkastelu on siis organisaatiolähtöinen. Itse näen ”sisäisen yrittämisen” työntekijän omien projektien ja yrityksen tavoitteiden symbioosina: työntekijä havaitsee voivansa edistää omia (elämän)projektejaan yrityksen tavoitteiden kautta ja niiden puitteissa. Kurssin terminologiassa voisi varmaan puhua omaehtoisen ja sisäisen yrittämisen yhteen kietoutumisesta tavalla, joka poikkeaa huomattavasti perinteisestä.

Hyvänen aika…

Projektikoulutus alkoi tänään, ja nyt meni kyllä ajatukset ihan uusiksi. Tämä onkin ihan uudenlainen kokemus. Koulutuksessa mennään asenne ja itsetuntemus edellä, ja teoriaa käytetään apuna ymmärtämisessä. Oikeastaan kyse ei ole asioiden osaamisesta vaan ihmisenä kasvamisesta. Pedagogisesti aivan huippua.

Projektikoulutukseen!

Haa! Sain juuri tiedon, että minut on valittu Hanke- ja projektitoiminnan osaajan verkkokoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on oppia projektimainen ajattelu ja toimintatapa ja saada valmiuksia toimia projektitehtävissä, mihin sisältyy teema-alueina EU- ja muissa hankkeissa ja projekteissa työskentely sekä projektien hankkeistaminen, suunnittelu ja toteutus. Eli oman osaamiseni kannalta kyse on jo pitkään kaipaamastani hankesuunnittelun ja hankehallinnon täydennyskoulutuksesta.

Yrittäjyyden perusteet

Aloittelen tässä taas uutta opintojaksoa, tällä kertaa yrittäjyydestä. Ennakkotehtävän ennätin jo tehdä, mutta verkkokurssi alkaa varsinaisesti vasta ensi maanantaina. Oli mielenkiintoista ja hyvää mieltä tuottavaa huomata, miten jostain mielen perukoilta vain alkoi ajatuksia pulpahtelemaan. Kaikenlaista, mitä tässä vuosien mittaan on mieleen herännyt. Osoittautui, että yrittäjyys on kai aika paljon mietityttänyt, mikä ei ole ihme, sillä olenhan kasvanut yrittäjäperheessä ja muutenkin luonteeltani yrittäjäsukuuni tullut. Erityisesti on kiinnittänyt huomiota se, miten eri tavoin yrittäjyys mielletään. Muistan itse nuorempana ihmetelleeni, että eihän nuo palkkaa saavat toimitusjohtajayrittäjät nyt oikein yrittämisen päälle ymmärrä, kun “oikeaan” yrittämiseen kuuluu se yrittämisen tuoma kaikkinainen elämän epävarmuus ja ajoittaisen, ehkä pitkäkestoisenkin niukkuuden hyväksyminen, jonka tunnen hyvin omasta lapsuudestani. Oli se vaan ihan ihme juttu, kun sitten myöhemmin sai ensimmäisen palkan käteen — ettäkö ihan tasavälein, joka kuukausi tätä rahaa tulee ja ihan tietty summakin? Nyt vanhempana asioihin suhtautuu ymmärtäväisemmin, ja maailma niin kuin yrittäjyyskin näyttäytyy moninaisempana. Katso, jos kiinnostaa, mitä kirjoitin:

YTTP1140 Ennakkotehtava (pdf)

Sivustollani on uusi upea rakenne

Vihdoinkin sain sivustoni sen näköiseksi, että sitä kehtaa jakaa. Olen pitkään miettinyt ja kokeillut erilaisia vaihtoehtoja, mutta mikään ei ole oikein tuntunut hyvältä. Nyt tajusin, että ihan turhaan yritän tälle pääsivulle pistää hirveästi asiaa: päätin, että tämä saa olla ihan vain oppimiseni pohdintaan keskittyvä. Eli tässä on nyt vain oppimispäiväkirjani ja valikoista linkit portfoliooni, digikirjastooni, LinkedIn-profiiliini ja ansioluetteloni. Ei mitään muuta.

Tervetuloa maailma!

Identiteetin ja toimijuuden merkitys työssä oppimisessa

Harmittelin aikoinaan gradua tehdessäni, että juuri sinä lukuvuonna oli päätetty jättää toimijuuskurssi pois opetusohjelmasta. Oma graduaiheeni käsitteli toimijuutta, mutta vain tietystä näkökulmasta ja tietyssä kontekstissa. Niinpä jo aika varhaisessa vaiheessa päätin, että haluan käydä kurssin seuraavana syksynä. Nyt kurssi on käyty, ja täytyy sanoa, että kyllä se kannatti. Itselleni uusi näkökulma oli miten työssä oppiminen liittyy identiteettiin ja toimijuuteen. Erityisen ylpeä olen lopputehtävään laatimastani ilmiötä vaiheistavasta ja havainnollistavasta kaaviosta. Kiitos Annelle, jonka kanssa teimme yhdessä kurssin lopputehtävän.

Opetusteknologia

Syksyn viimeinen kurssi valmistui vihdoin tänään viimeisen oppimistehtävän myötä. Aiheena oli opetusteknologia, ja pääsimme tutustumaan monenlaiseen mielenkiintoiseen asiaan, mukaan lukien ohjelmoinnin opetussovellukset, robotiikka ja monenlaisten videoiden tekeminen ja editointi. Tämä oli taas niitä kursseja, jotka antoivat aikaa perehtyä asioihin, joihin on ollut jo pitkään ollut tarkoitus tutustua paremmin, mutta jotenkin sitä aikaa ei ole vain löytynyt.

Videoiden tekemiseen olen tämän kurssin jäljiltä aivan ihastunut, ja niitä tulee varmaan tänne oppimispäiväkirjaankin ajan mittaan muutamia. Ja opettajat varokaa, niitä tulee myös kursseille!!!

Mutta tässä teille tutustuttavaksenne tekemäni Scratch-peli:

Gradussa tapahtuu – ensimmäinen etappi valmis

Gradun tutkimussuunnitelmat syksyn seminaarissa on nyt esitetty ja opponoitu.

Oma graduaiheeni on (työnimeltään) Opettajien kokemus toimijuuden ja identiteetin muutoksesta oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tein siitä esittelyvideon, jonka näytin graduseminaarissa. Oli kiva huomata, kuinka ennakkoluulottomasti ja kannustavasti kaikki suhtautuivat tällaiseen tavanomaisesta poikkeavaan esittelytapaan.