Tietoteorian ydinkysymykset ja länsimainen skeptisismi

Minna Koskinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopintojen kirjallinen työ

Tiivistelmä: 

Tässä kirjallisessa työssä tarkastelen tietoteorian ydinkysymyksiä ja länsimaisen skeptisen ajattelun kehittymistä. Työn ensimmäinen osa käsittelee tietoteorian ytimessä olevia kysymyksiä siitä, mitä tieto on, miten tieto oikeutetaan ja miten uskomusten totuus voidaan määrittää. Jotta ymmärtäisimme, miten tieto on mahdollista, meidän on ymmärrettävä tiedon ehdot ja se, miten nämä ehdot voivat tulla täytetyksi. Tarkastelen näihin kysymyksiin annettuja vastauksia ja niihin liittyviä ongelmia käymällä ensin läpi erilaisia tiedon analyysin muotoja: perinteistä tiedon analyysia, naturalistista tiedon analyysia ja reliabilistista analyysia. Tämän jälkeen kuvaan erilaisia oikeutusteorioita: fundamentalismia, oikeuden koherenssiteorioita ja reliabilistisia teorioita. Lopuksi tarkastelen perinteisen tiedon analyysiin liittyviä totuusteorioita: totuuden korrespondenssiteoriaa, totuuden koherenssiteoriaa ja deflationistista totuusteoriaa. Työn toinen osa puolestaan käsittelee länsimaisen skeptisismin historiaa. Tarkasteluni kohteena on se, miten tiedon olemassaolo on kyseenalaistettu ja minkälaisia vastauksia skeptiseen haasteeseen on esitetty eri aikakausina antiikista nykyaikaan. Nostan kustakin aikakaudesta esiin keskeisimpiä skeptisismin kannalta relevantteja kysymyksenasetteluja, ja pyrin luomaan käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä ja kantoja eri ajattelijoilla tai koulukunnilla on ollut niihin liittyen.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2020. Tietoteorian ydinkysymykset ja länsimainen skeptisismi. Kirjallinen työ 31.7.2020. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: FILA164Kirjallinentyo.pdf

Arendt: The Human Condition

Minna Koskinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopintojen lukupäiväkirja

Tiivistelmä: Tässä lukupäiväkirjassa tiivistän ja pohdin Hannah Arendtin ajatuksia aktiivisesta elämästä yhteiskunnassa.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2020. Arendt: The Human Condition. Lukupäiväkirja 25.7.2020. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: FILA2013Lukupaivakirja.pdf

Yhteiskuntafilosofian kysymyksiä

Minna Koskinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopintojen luentopäiväkirja

Tiivistelmä: Tässä luentopäiväkirjassa pohdin eräitä yhteiskuntafilosofian keskeisiä kysymyksiä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2020. Yhteiskuntafilosofian kysymyksiä. Luentopäiväkirja 19.7.2020. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian aineopinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: FILA2013Luentopaivakirja.pdf

Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä

Tiivistelmä: Oppimisen uusi ekosysteemi kokoaa ja esittelee eAMK – oppimisen uusi ekosysteemi -hankkeessa (2017-2020) syntyneitä tuloksia sekä osoittaa sen myötä syntyneitä vaikutuksia ja muutoksia ammattikorkeakouluissa. Julkaisun ja sen teemojen taustalla on myös hankkeen Digipölytys-blogi, jota hyödynnettiin tämän koontijulkaisun rakentamisessa.

Lähdeviite: Koskinen M. I., Nakamura R., Yli-Knuuttila H., Tyrväinen P. (2020), toim. Kohti oppimisen uutta ekosysteemiä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Saatavilla verkossa:

Mistä yrittäjyydessä on kyse?

Minna Koskinen, liiketoimintaosaamisen perusopintojen ennakkotehtävä

Tiivistelmä: Tässä ennakkotehtävässä pohdin ja kiteytän omaa käsitystäni yrittäjyydestä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2019. Mistä yrittäjyydessä on kyse? Ennakkotehtävä 6.3.2019. Liiketoimintaosaamisen perusopinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: YTTP1140Ennakkotehtava.pdf

Ammatillinen identiteetti ja toimijuus vahvistamassa työntekijän uudistumista

Minna Koskinen & Anne Öhman, aikuiskasvatustieteen syventävän opintojakson lopputehtävä

Tiivistelmä: Tässä lopputehtävässä pohdimme ammatillisen identiteetin ja toimijuuden yhteyttä työssä oppimiseen.

Lähdeviite: Koskinen, M. & Öhman, A. 2018. Ammatillinen identiteetti ja toimijuus vahvistamassa työntekijän uudistumista. Lopputehtävä 20.12.2018. Aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: KLAS1509Lopputehtava.pdf

Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä

Minna Koskinen, aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan lukion opettajien toimijuuden muotoutumista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvässä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin opetuskokeiluja toteuttaneiden opettajien toimijuuden muotoutumista ja erityisesti identiteetin ja toimijuuden muotoutumisen välistä yhteyttä. Teoreettisena tavoitteena oli kehittää toimijuuden muotoutumiseen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja selvittää niiden soveltuvuutta ilmiön empiiriseen tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelujen avulla opettajilta kerättyä palauteaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni empiirisen fenomenologian mallia mukaillen, ja aineiston tulkinta perustui hermeneuttiseen ja monin osin myös syvähermeneuttiseen rekonstruktioon.

Oppimisympäristöjen kehittäminen näyttäytyi tutkimuksessa merkittävänä opettajien toimijuuden muotoutumisen kenttänä, sillä opetuskokeilujen avulla he pystyivät vaikuttamaan merkittävästi muun muassa omiin työtapoihinsa ja päivittäisen työnsä sisältöön. Toimijuuden muotoutumista ei voi kuitenkaan pitää itsestään selvänä, vaan tietynlaisia opettajan ja toimintaympäristön pirteitä voidaan pitää muita suotuisampina. Opettajan identiteetin merkitys toimijuuden muotoutumisessa osoittautui yksilölliseksi ja tilannekohtaiseksi, ja sen painotuksella oli merkitystä toimijuuden ilmenemistavalle. Opettajat myös kohtaavat kehittämistyössään monenlaisia toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita, joista selviytymisessä olennaista on tilanteeseen soveltuvien selviytymiskeinojen hallinta.

Tutkimuksen tulokset avaavat useita suuntia jatkotutkimukselle. Käsitteellisen mallin jatkokehittämisessä on tarpeen panostaa mallin systeemisen rakenteen ja käsitteiden välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin. Mallia on myös tarpeen validoida laajemmilla empiirisillä aineistoilla ja ulottaa validointi mallin systeemiseen rakenteeseen. Ennen kaikkea kehitetty malli antaa hyvän lähtökohdan toimijuuden muotoutumisen syvätason empiiriseen tutkimiseen, minkä pohjalta voidaan paremmin ymmärtää myös sen pintatason ilmiöitä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2018. Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59698

Recommendation Letter on Collaborative Learning with Wikis

Carlos Enriquez Bullejos, Pirkko Koskela, Minna Koskinen and Petra Kucharova, Learning assignment for master studies in Education and Adult Education

Abstract: In this letter, we present the results of our investigation of whether, and how, wiki technology could be used in higher education to better meet the requirements of the working life in the 21st century. We discuss the state of the art in how wikis can be used in higher education, as well as the benefits and critical issues of their use. At the end of this letter, we sum up our main conclusions and present our recommendations.

Reference: Enriques Bullejos, C., Koskela, P., Koskinen, M. & Kucharova, P. 2017. Recommendation letter on Collaborative Learning with Wikis. Learning assignment 17.11.2017. Master studies in education and adult education. University of Jyväskylä.

Available online: KLAS1409RecommendationLetter.pdf

Vanhemmuustaipale

Laura Autio, Minna Koskinen ja Wilma Lepola, Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen oppimistehtävä (video)

Tiivistelmä: Videon tarkoituksena on tukea vauvaperheen vanhempien matkaa omannäköiseen vanhemmuuteen ja hyvinvointiin.

Lähdeviite: Autio, L., Koskinen, M: & Lepola, W. 2017. Vanhemmuustaipale. Video 26.10.2017. Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=E_jZGZJCWOI&rel=0

Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa

Tiivistelmä: Tarve hyödyntää oppimisen kaikkiallisuutta ja informaaleja oppimisympäristöjä on noussut esiin opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä myös lukiokoulutuksessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvää teknologian sekä oppilaitoksen ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämistä opetussuunnitelmaan perustuvassa opiskelussa. Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli lukio-opiskelun toteuttamisesta osittain muualla kuin luokassa siten, ettei osalle kurssien tunneista ole käytössä koulutuksen järjestäjän osoittamaa tilaa, vaan oppiminen tapahtuu informaaleissa oppimisympäristöissä monipuolisia ja opiskelijoiden osallisuutta parantavia työtapoja hyödyntäen. Hankkeessa toteutettiin useita tämän ”KOPPI-mallin” mukaisia kurssikokeiluja, joiden arvioimiseksi tehty tutkimus raportoidaan tässä julkaisussa. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijapalautteita, opettajien haastatteluita ja opettajien laatimia kurssikuvauksia. Opiskelijapalautteiden määrällistä aineistoa analysoitiin erilaisten tilastollisten menetelmien avulla sekä sanallisia palautteita, haastatteluja ja kurssikuvauksia laadullisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KOPPI-hankkeessa tehdyillä kokeiluilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kokemukseen lukiokurssien toteutuksesta. Samalla ne kuitenkin tuovat esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin opettajien ja opetuksen kehittäjien on tärkeä kyetä jatkossa vastaamaan.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2017. Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: https://www.gradia.fi/julkaisu-koskinen-kaikkialla-oppiminen-lukiossa-2017