Aihearkisto: Opinnäyte

Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä

Minna Koskinen, aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan lukion opettajien toimijuuden muotoutumista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvässä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin opetuskokeiluja toteuttaneiden opettajien toimijuuden muotoutumista ja erityisesti identiteetin ja toimijuuden muotoutumisen välistä yhteyttä. Teoreettisena tavoitteena oli kehittää toimijuuden muotoutumiseen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja selvittää niiden soveltuvuutta ilmiön empiiriseen tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelujen avulla opettajilta kerättyä palauteaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni empiirisen fenomenologian mallia mukaillen, ja aineiston tulkinta perustui hermeneuttiseen ja monin osin myös syvähermeneuttiseen rekonstruktioon.

Oppimisympäristöjen kehittäminen näyttäytyi tutkimuksessa merkittävänä opettajien toimijuuden muotoutumisen kenttänä, sillä opetuskokeilujen avulla he pystyivät vaikuttamaan merkittävästi muun muassa omiin työtapoihinsa ja päivittäisen työnsä sisältöön. Toimijuuden muotoutumista ei voi kuitenkaan pitää itsestään selvänä, vaan tietynlaisia opettajan ja toimintaympäristön pirteitä voidaan pitää muita suotuisampina. Opettajan identiteetin merkitys toimijuuden muotoutumisessa osoittautui yksilölliseksi ja tilannekohtaiseksi, ja sen painotuksella oli merkitystä toimijuuden ilmenemistavalle. Opettajat myös kohtaavat kehittämistyössään monenlaisia toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita, joista selviytymisessä olennaista on tilanteeseen soveltuvien selviytymiskeinojen hallinta.

Tutkimuksen tulokset avaavat useita suuntia jatkotutkimukselle. Käsitteellisen mallin jatkokehittämisessä on tarpeen panostaa mallin systeemisen rakenteen ja käsitteiden välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin. Mallia on myös tarpeen validoida laajemmilla empiirisillä aineistoilla ja ulottaa validointi mallin systeemiseen rakenteeseen. Ennen kaikkea kehitetty malli antaa hyvän lähtökohdan toimijuuden muotoutumisen syvätason empiiriseen tutkimiseen, minkä pohjalta voidaan paremmin ymmärtää myös sen pintatason ilmiöitä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2018. Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59698

Adult Distance Learners as Users of the Internet and Web Services in Finnish Senior High Schools

Abstract: The purpose of this study is to investigate adult distance learners as users of the Internet and web services and their perceptions of using web services for learning in comparison to young contact learners in Finnish senior high schools. Web services are an increasingly interesting option in supporting learning, especially in the wake of social media and mobile devices. For adult learners, the new web services are especially interesting, because they can be used for advancing lifelong learning and creating personal learning environments.

The study focuses on three aspects relevant to adult learning with web services: the capabilities and attitudes toward learning with web services, the various modes of interaction in web services for learning, and self-direction and autonomy in using web services for learning. The empirical work is based on a quantitative survey and statistical methods are utilized in analyzing the data.

The results show that adult distance learners in Finnish senior high schools use the Internet and web services frequently and that they also see themselves competent in using them. They perceive web services useful for learning, but in this regard they can be widely divided as a group. Adult distance learners follow content created and posted by others in web services frequently, yet also in this they are somewhat divided as a group. In contrast, there is quite a lot of dispersion in how frequently they create and post content themselves. They also connect frequently with others online. Adult distance learners perceive autonomy important in choosing web services for learning, and  ersonal preferences greatly affect which web services they choose.

Compared to young contact learners, adult distance learners perceive web services much more useful for learning. However, they do not follow content as frequently, and they are more divided as a group in following content and creating content themselves. They also perceive autonomy more important, but personal preferences affect their choices as much.

Reference: Koskinen, M. (2014). Adult Distance Learners as Users of the Internet and Web Services in Finnish Senior High Schools. Bachelor’s Thesis in Adult Education. The Open University of the University of Jyväskylä, Finland.

Available online: 2014_BachelorsThesis.pdf

Process Metamodelling: Conceptual Foundations and Application

Abstract: This study deals with customisation of process modelling languages in method support technology. Technology plays an important role in process improvement since its capabilities limit the choices available for an organisation. The aim is to strive for technology that enables purposeful change, while avoiding technology that forces change to no purpose. The objective of this study is to develop a theory and mechanisms for support technology that enables language change. Process metamodelling is chosen as a means by which process modelling languages can be specified and implemented in a process support environment.

The study forms part of a larger research effort on customisable method support environments. The thesis studies the conceptual basis of process metamodelling and its application in metaCASE technology. The specific objectives are 1) to develop a system architecture for language specification and a generic process engine, 2) to investigate alternatives and principles for language specification, along with the use of these in process enactment, 3) to design and implement the constructs needed for language customisation in a generic modelling system, and 4) to design and implement the mechanism needed to enact process models in a generic process enactment system.

The research methodology takes a constructive approach. It proceeds through an incremental and iterative cycle of observation, theory building, system development, and experimentation. Prototyping forces the theory builder to experiment with the consequences of the theoretical assumptions present in experimental system designs. Each iteration increases the formality of the design, gradually improving and validating the theory. The research is finally synthesised in a set of criteria for assessing customisable method support environments.

Reference: Koskinen, M. 2000. Process Metamodelling: Conceptual Foundations and Application. Jyväskylä Studies in Computing 7. University of Jyväskylä, Finland.

Not available online.

A Metamodelling Approach to Process Concept Customisation and Enactability in MetaCASE

Koskinen, M. 1999. A Metamodelling Approach to Process Concept Customisation and Enactability in MetaCASE. Computer Science and Information Systems Reports, Technical Reports TR-20. Licentiate Thesis. Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä.

Not available online.

Bringing Process Concepts Alive: On Designing Process Modelling Languages in a MetaCASE Environment

Koskinen, M. (1996). Bringing Process Concepts Alive: On Designing Process Modelling Languages in a MetaCASE Environment. Master’s Thesis in Information Systems. Department of Computer Science and Information Systems, University of Jyväskylä.

Not available online.