Avainsana-arkisto: Oppimisympäristöt

Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä

Minna Koskinen, aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan lukion opettajien toimijuuden muotoutumista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvässä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin opetuskokeiluja toteuttaneiden opettajien toimijuuden muotoutumista ja erityisesti identiteetin ja toimijuuden muotoutumisen välistä yhteyttä. Teoreettisena tavoitteena oli kehittää toimijuuden muotoutumiseen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja selvittää niiden soveltuvuutta ilmiön empiiriseen tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelujen avulla opettajilta kerättyä palauteaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni empiirisen fenomenologian mallia mukaillen, ja aineiston tulkinta perustui hermeneuttiseen ja monin osin myös syvähermeneuttiseen rekonstruktioon.

Oppimisympäristöjen kehittäminen näyttäytyi tutkimuksessa merkittävänä opettajien toimijuuden muotoutumisen kenttänä, sillä opetuskokeilujen avulla he pystyivät vaikuttamaan merkittävästi muun muassa omiin työtapoihinsa ja päivittäisen työnsä sisältöön. Toimijuuden muotoutumista ei voi kuitenkaan pitää itsestään selvänä, vaan tietynlaisia opettajan ja toimintaympäristön pirteitä voidaan pitää muita suotuisampina. Opettajan identiteetin merkitys toimijuuden muotoutumisessa osoittautui yksilölliseksi ja tilannekohtaiseksi, ja sen painotuksella oli merkitystä toimijuuden ilmenemistavalle. Opettajat myös kohtaavat kehittämistyössään monenlaisia toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita, joista selviytymisessä olennaista on tilanteeseen soveltuvien selviytymiskeinojen hallinta.

Tutkimuksen tulokset avaavat useita suuntia jatkotutkimukselle. Käsitteellisen mallin jatkokehittämisessä on tarpeen panostaa mallin systeemisen rakenteen ja käsitteiden välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin. Mallia on myös tarpeen validoida laajemmilla empiirisillä aineistoilla ja ulottaa validointi mallin systeemiseen rakenteeseen. Ennen kaikkea kehitetty malli antaa hyvän lähtökohdan toimijuuden muotoutumisen syvätason empiiriseen tutkimiseen, minkä pohjalta voidaan paremmin ymmärtää myös sen pintatason ilmiöitä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2018. Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59698

Recommendation Letter on Collaborative Learning with Wikis

Carlos Enriquez Bullejos, Pirkko Koskela, Minna Koskinen and Petra Kucharova, Learning assignment for master studies in Education and Adult Education

Abstract: In this letter, we present the results of our investigation of whether, and how, wiki technology could be used in higher education to better meet the requirements of the working life in the 21st century. We discuss the state of the art in how wikis can be used in higher education, as well as the benefits and critical issues of their use. At the end of this letter, we sum up our main conclusions and present our recommendations.

Reference: Enriques Bullejos, C., Koskela, P., Koskinen, M. & Kucharova, P. 2017. Recommendation letter on Collaborative Learning with Wikis. Learning assignment 17.11.2017. Master studies in education and adult education. University of Jyväskylä.

Available online: KLAS1409RecommendationLetter.pdf

Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa

Tiivistelmä: Tarve hyödyntää oppimisen kaikkiallisuutta ja informaaleja oppimisympäristöjä on noussut esiin opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä myös lukiokoulutuksessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvää teknologian sekä oppilaitoksen ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämistä opetussuunnitelmaan perustuvassa opiskelussa. Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli lukio-opiskelun toteuttamisesta osittain muualla kuin luokassa siten, ettei osalle kurssien tunneista ole käytössä koulutuksen järjestäjän osoittamaa tilaa, vaan oppiminen tapahtuu informaaleissa oppimisympäristöissä monipuolisia ja opiskelijoiden osallisuutta parantavia työtapoja hyödyntäen. Hankkeessa toteutettiin useita tämän ”KOPPI-mallin” mukaisia kurssikokeiluja, joiden arvioimiseksi tehty tutkimus raportoidaan tässä julkaisussa. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijapalautteita, opettajien haastatteluita ja opettajien laatimia kurssikuvauksia. Opiskelijapalautteiden määrällistä aineistoa analysoitiin erilaisten tilastollisten menetelmien avulla sekä sanallisia palautteita, haastatteluja ja kurssikuvauksia laadullisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KOPPI-hankkeessa tehdyillä kokeiluilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kokemukseen lukiokurssien toteutuksesta. Samalla ne kuitenkin tuovat esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin opettajien ja opetuksen kehittäjien on tärkeä kyetä jatkossa vastaamaan.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2017. Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: https://www.gradia.fi/julkaisu-koskinen-kaikkialla-oppiminen-lukiossa-2017

KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla

Minna Koskinen, tutkimuksen esittely Oppimaisemafestivaali 2017 -tapahtumassa

Tiivistelmä: Tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa Kaikkialla oppii (KOPPI) -mallin toimivuuden edellytyksiä kurssikokeiluista saatujen kokemusten pohjalta. Esitelmässä kerron tutkimukseni tuloksista.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2016. KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla. Esitelmä Oppimaisemafestivaali 2017 -tapahtumassa 3.5.2017. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: 2017_OPH.pdf (diat)

Tutkimus KOPPI-mallin toimivuuden edellytyksistä

Minna Koskinen, tutkimuksen esittely Opetushallituksen hanketapaamisessa

Tiivistelmä: Tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa Kaikkialla oppii (KOPPI) -mallin toimivuuden edellytyksiä kurssikokeiluista saatujen kokemusten pohjalta. Esitelmässä kerron tutkimukseni lähtökohdista, mallin ydinajatuksista ja tutkimuksen toteutuksesta.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2016. Tutkimus KOPPI-mallin toimivuuden edellytyksistä. Esitelmä Opetushallituksen hanketapaamisessa 13.10.2016. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: 2016_OPH.pdf (diat)

Adult Distance Learners as Users of the Internet and Web Services in Finnish Senior High Schools

Abstract: The purpose of this study is to investigate adult distance learners as users of the Internet and web services and their perceptions of using web services for learning in comparison to young contact learners in Finnish senior high schools. Web services are an increasingly interesting option in supporting learning, especially in the wake of social media and mobile devices. For adult learners, the new web services are especially interesting, because they can be used for advancing lifelong learning and creating personal learning environments.

The study focuses on three aspects relevant to adult learning with web services: the capabilities and attitudes toward learning with web services, the various modes of interaction in web services for learning, and self-direction and autonomy in using web services for learning. The empirical work is based on a quantitative survey and statistical methods are utilized in analyzing the data.

The results show that adult distance learners in Finnish senior high schools use the Internet and web services frequently and that they also see themselves competent in using them. They perceive web services useful for learning, but in this regard they can be widely divided as a group. Adult distance learners follow content created and posted by others in web services frequently, yet also in this they are somewhat divided as a group. In contrast, there is quite a lot of dispersion in how frequently they create and post content themselves. They also connect frequently with others online. Adult distance learners perceive autonomy important in choosing web services for learning, and  ersonal preferences greatly affect which web services they choose.

Compared to young contact learners, adult distance learners perceive web services much more useful for learning. However, they do not follow content as frequently, and they are more divided as a group in following content and creating content themselves. They also perceive autonomy more important, but personal preferences affect their choices as much.

Reference: Koskinen, M. (2014). Adult Distance Learners as Users of the Internet and Web Services in Finnish Senior High Schools. Bachelor’s Thesis in Adult Education. The Open University of the University of Jyväskylä, Finland.

Available online: 2014_BachelorsThesis.pdf

Advancing Students’ Skills and Capabilities for Lifelong Learning with a Personal Learning Environment

Abstract: In this study, the contributions of seven social media projects in Finnish general education are analyzed to identify what kind of lifelong learning skills and capabilities can be advanced with a personal learning environment (PLE). The view of lifelong learning emphasizes the students’ future well-being in a complex, changing society. Several types of skills and capabilities surface in the study. First, students need pedagogical skills and capabilities to comprehend learning and learning environments, and technical skills and capabilities to construct, manage and use the PLE. Second, they need self-regulation skills and capabilities to plan and manage their learning, and learning skills and capabilities for individual and collaborative problem solving, information acquisition, and knowledge construction. Finally, they need networking skills and capabilities to collaborate and present themselves in learning networks and communities. Teachers need to rethink how they understand teaching and learning, and facilitate students acquiring these skills and capabilities.

Reference: Koskinen, M. (2014). Advancing Students’ Skills and Capabilities for Lifelong Learning with a Personal Learning Environment. In H. L. T. Heikkinen, J. Moate & M.-K. Lerkkanen (Eds.) Enabling Education: Proceedings of the annual conference of Finnish Educational Research Association FERA 2013 (pp. 89-111). Research in Educational Sciences 66. Jyväskylä, Finland: Finnish Educational Research Association.

Available online: 2014-FERA.pdf

Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa: SOMY-koordinointihankkeen loppujulkaisu 2014

Tiivistelmä: Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihanke on Opetushallituksen rahoittamana tukenut sosiaalisen median pedagogisia kehittämishankkeita esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa sekä taiteen perusopetuksessa ja koonnut, jakanut, jalostanut ja levittänyt tietoa ja kokemusta hyvistä sosiaalisen median oppimis- ja opetuskäytännöistä valtakunnallisesti. Koordinointihanketta ovat koordinoineet Mikkelin kaupungin Otavan Opisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutus, ja sitä ovat olleet toteuttamassa verkostomaisesti ja etätyönä eri puolilla Suomea työskennelleet asiantuntijatiimin jäsenet. Asiantuntijatiimin työpaikkana on ensisijaisesti ollut verkko ja sosiaalinen media. Tässä raportissa esitellään koordinointihankkeen toiminta-aluetta, toimintaa ja tuotoksia vuosina 2010-2014.

Lähdeviite: Koskinen, M. & työryhmä 2014. Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa: SOMY-koordinointihankkeen loppujulkaisu 2014. Otavan Opiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisjulkaisu. Mikkeli: Otavan Opisto.

Saatavilla verkossa: ISBN978-951-96511-2-5.pdf

Oppimisympäristöjen monet kasvot

Ei tiivistelmää.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2013. Oppimisympäristöjen monet kasvot. Teoksessa T. Heino (toim.) Kokemukset kiertoon – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8. Tampere: Opetushallitus. 174-182.

Saatavilla verkossa: 2013-OPH.pdf

Sosiaalinen media oppimisympäristöissä: pedagogisia ja toiminnallisia malleja oppilaiden aktivointiin ja aktiiviseen oppimiseen

Tiivistelmä: Tässä raportissa esitellään Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihankkeessa toteutetun ja kesällä 2013 valmistuneen aineistoanalyysin tuloksia. Koordinointihanke on Opetushallituksen rahoittama, ja sen tehtävänä on koota ja koordinoida yleissivistävän koulutuksen sosiaalisen median kehittämishankkeita Suomessa. Aineistoanalyysissa käytiin laajasti läpi erilaista kehittämishankkeiden verkkoon tuottamaa materiaalia. Analyysin pohjalta eriteltiin ja tyypiteltiin tapoja käyttää sosiaalisen median julkaisualustoja ja multimedian jakopalveluja oppilaita aktivoivissa oppimismenetelmissä sekä toteuttaa sosiaalisen median palveluja hyödyntäviä integroituja oppimisympäristöjä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2013. Sosiaalinen media oppimisympäristöissä: pedagogisia ja toiminnallisia malleja oppilaiden aktivointiin ja aktiiviseen oppimiseen. Kehittämisraportti. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: 2013-JKKY.pdf