Avainsana-arkisto: Toimijuus

Ammatillinen identiteetti ja toimijuus vahvistamassa työntekijän uudistumista

Minna Koskinen & Anne Öhman, aikuiskasvatustieteen syventävän opintojakson lopputehtävä

Tiivistelmä: Tässä lopputehtävässä pohdimme ammatillisen identiteetin ja toimijuuden yhteyttä työssä oppimiseen.

Lähdeviite: Koskinen, M. & Öhman, A. 2018. Ammatillinen identiteetti ja toimijuus vahvistamassa työntekijän uudistumista. Lopputehtävä 20.12.2018. Aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: KLAS1509Lopputehtava.pdf

Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä

Minna Koskinen, aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan lukion opettajien toimijuuden muotoutumista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvässä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin opetuskokeiluja toteuttaneiden opettajien toimijuuden muotoutumista ja erityisesti identiteetin ja toimijuuden muotoutumisen välistä yhteyttä. Teoreettisena tavoitteena oli kehittää toimijuuden muotoutumiseen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja selvittää niiden soveltuvuutta ilmiön empiiriseen tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelujen avulla opettajilta kerättyä palauteaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni empiirisen fenomenologian mallia mukaillen, ja aineiston tulkinta perustui hermeneuttiseen ja monin osin myös syvähermeneuttiseen rekonstruktioon.

Oppimisympäristöjen kehittäminen näyttäytyi tutkimuksessa merkittävänä opettajien toimijuuden muotoutumisen kenttänä, sillä opetuskokeilujen avulla he pystyivät vaikuttamaan merkittävästi muun muassa omiin työtapoihinsa ja päivittäisen työnsä sisältöön. Toimijuuden muotoutumista ei voi kuitenkaan pitää itsestään selvänä, vaan tietynlaisia opettajan ja toimintaympäristön pirteitä voidaan pitää muita suotuisampina. Opettajan identiteetin merkitys toimijuuden muotoutumisessa osoittautui yksilölliseksi ja tilannekohtaiseksi, ja sen painotuksella oli merkitystä toimijuuden ilmenemistavalle. Opettajat myös kohtaavat kehittämistyössään monenlaisia toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita, joista selviytymisessä olennaista on tilanteeseen soveltuvien selviytymiskeinojen hallinta.

Tutkimuksen tulokset avaavat useita suuntia jatkotutkimukselle. Käsitteellisen mallin jatkokehittämisessä on tarpeen panostaa mallin systeemisen rakenteen ja käsitteiden välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin. Mallia on myös tarpeen validoida laajemmilla empiirisillä aineistoilla ja ulottaa validointi mallin systeemiseen rakenteeseen. Ennen kaikkea kehitetty malli antaa hyvän lähtökohdan toimijuuden muotoutumisen syvätason empiiriseen tutkimiseen, minkä pohjalta voidaan paremmin ymmärtää myös sen pintatason ilmiöitä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2018. Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59698

Vanhemmuustaipale

Laura Autio, Minna Koskinen ja Wilma Lepola, Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen oppimistehtävä (video)

Tiivistelmä: Videon tarkoituksena on tukea vauvaperheen vanhempien matkaa omannäköiseen vanhemmuuteen ja hyvinvointiin.

Lähdeviite: Autio, L., Koskinen, M: & Lepola, W. 2017. Vanhemmuustaipale. Video 26.10.2017. Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=E_jZGZJCWOI&rel=0

Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa

Tiivistelmä: Tarve hyödyntää oppimisen kaikkiallisuutta ja informaaleja oppimisympäristöjä on noussut esiin opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä myös lukiokoulutuksessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvää teknologian sekä oppilaitoksen ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämistä opetussuunnitelmaan perustuvassa opiskelussa. Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli lukio-opiskelun toteuttamisesta osittain muualla kuin luokassa siten, ettei osalle kurssien tunneista ole käytössä koulutuksen järjestäjän osoittamaa tilaa, vaan oppiminen tapahtuu informaaleissa oppimisympäristöissä monipuolisia ja opiskelijoiden osallisuutta parantavia työtapoja hyödyntäen. Hankkeessa toteutettiin useita tämän ”KOPPI-mallin” mukaisia kurssikokeiluja, joiden arvioimiseksi tehty tutkimus raportoidaan tässä julkaisussa. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijapalautteita, opettajien haastatteluita ja opettajien laatimia kurssikuvauksia. Opiskelijapalautteiden määrällistä aineistoa analysoitiin erilaisten tilastollisten menetelmien avulla sekä sanallisia palautteita, haastatteluja ja kurssikuvauksia laadullisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KOPPI-hankkeessa tehdyillä kokeiluilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kokemukseen lukiokurssien toteutuksesta. Samalla ne kuitenkin tuovat esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin opettajien ja opetuksen kehittäjien on tärkeä kyetä jatkossa vastaamaan.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2017. Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: https://www.gradia.fi/julkaisu-koskinen-kaikkialla-oppiminen-lukiossa-2017

Luovuuden ja innovatiivisuuden kehittyminen osaksi ammatillista identiteettiä transformatiivisen oppimisen kautta

Minna Koskinen ja Katja Brandt, Aikuiskasvatustieteen syventävien opintojen essee

Tiivistelmä: Tämän esseen tavoitteena on pohtia luovuuden ja innovatiivisuuden rakentumista osaksi yksilöiden ja yhteisöjen ammatillista identiteettiä ja toimijuutta sekä tranformatiivisen oppimisen merkitystä tällaisen identiteetin kehittymisessä.

Lähdeviite: Koskinen, M. & Brandt, K. 2017. Luovuuden ja innovatiivisuuden kehittyminen osaksi ammatillista identiteettiä transformatiivisen oppimisen kautta. Essee 29.5.2017. Aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot. Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: AIKS053Essee.pdf

Boundary Actors in User-Developer Communication

Abstract: Boundary actors are individuals located and acting in the intersection of different groups intended to enhance and support communication and learning across group boundaries. We review 13 articles addressing boundary acting in user-developer communication in IS journals and identify different tasks of, and requirements for boundary acting in cross-boundary communication. The findings are reflected upon a layered model of communication. The model identifies different layers of meta-knowledge that human beings use for interpreting messages: social knowledge, working knowledge, content knowledge, symbolic knowledge, and computational knowledge. Communication is not possible without this meta-knowledge. Our findings suggest that social knowledge is needed for understanding and learning to take place in boundary acting. By constituting the wider context of the communication situation, social knowledge seems essential for correct interpretations to occur also on the other layers of communication. It is necessary for people who communicate to acknowledge and adopt each other’s meta-knowledge to be able to achieve mutual understanding in a communication situation.

Reference: Koskinen, M. & Pirinen, A. 2007. Boundary Actors in User-Developer Communication. In T. Tiainen, H. Isomäki, M. Korpela, A. Mursu, P. Nykänen, M.-K. Paakki & S. Pekkola (Eds.) Proceedings of the 30th Information Systems Research Seminar in Scandinavia – IRIS30. Net Publications D-2007-9, Department of Computer Sciences. Tampere, Finland: University of Tampere.

Available online: 2007-IRIS30.pdf