Avainsana-arkisto: Toiminnan kehittäminen

Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä

Minna Koskinen, aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkastellaan lukion opettajien toimijuuden muotoutumista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvässä oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tutkimuksessa selvitettiin opetuskokeiluja toteuttaneiden opettajien toimijuuden muotoutumista ja erityisesti identiteetin ja toimijuuden muotoutumisen välistä yhteyttä. Teoreettisena tavoitteena oli kehittää toimijuuden muotoutumiseen liittyviä teoreettisia käsitteitä ja selvittää niiden soveltuvuutta ilmiön empiiriseen tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastattelujen avulla opettajilta kerättyä palauteaineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysi eteni empiirisen fenomenologian mallia mukaillen, ja aineiston tulkinta perustui hermeneuttiseen ja monin osin myös syvähermeneuttiseen rekonstruktioon.

Oppimisympäristöjen kehittäminen näyttäytyi tutkimuksessa merkittävänä opettajien toimijuuden muotoutumisen kenttänä, sillä opetuskokeilujen avulla he pystyivät vaikuttamaan merkittävästi muun muassa omiin työtapoihinsa ja päivittäisen työnsä sisältöön. Toimijuuden muotoutumista ei voi kuitenkaan pitää itsestään selvänä, vaan tietynlaisia opettajan ja toimintaympäristön pirteitä voidaan pitää muita suotuisampina. Opettajan identiteetin merkitys toimijuuden muotoutumisessa osoittautui yksilölliseksi ja tilannekohtaiseksi, ja sen painotuksella oli merkitystä toimijuuden ilmenemistavalle. Opettajat myös kohtaavat kehittämistyössään monenlaisia toimintatapojen muutokseen liittyviä haasteita, joista selviytymisessä olennaista on tilanteeseen soveltuvien selviytymiskeinojen hallinta.

Tutkimuksen tulokset avaavat useita suuntia jatkotutkimukselle. Käsitteellisen mallin jatkokehittämisessä on tarpeen panostaa mallin systeemisen rakenteen ja käsitteiden välisten vuorovaikutussuhteiden analysointiin. Mallia on myös tarpeen validoida laajemmilla empiirisillä aineistoilla ja ulottaa validointi mallin systeemiseen rakenteeseen. Ennen kaikkea kehitetty malli antaa hyvän lähtökohdan toimijuuden muotoutumisen syvätason empiiriseen tutkimiseen, minkä pohjalta voidaan paremmin ymmärtää myös sen pintatason ilmiöitä.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2018. Lukion opettajien toimijuuden muotoutuminen oppimisympäristöjen kehittämisessä. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.

Saatavilla verkossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59698

Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa

Tiivistelmä: Tarve hyödyntää oppimisen kaikkiallisuutta ja informaaleja oppimisympäristöjä on noussut esiin opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen myötä myös lukiokoulutuksessa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvää teknologian sekä oppilaitoksen ulkopuolisten ympäristöjen hyödyntämistä opetussuunnitelmaan perustuvassa opiskelussa. Kaikkialla oppii – uusi lukio 2020 (KOPPI) -hankkeen tavoitteena oli rakentaa malli lukio-opiskelun toteuttamisesta osittain muualla kuin luokassa siten, ettei osalle kurssien tunneista ole käytössä koulutuksen järjestäjän osoittamaa tilaa, vaan oppiminen tapahtuu informaaleissa oppimisympäristöissä monipuolisia ja opiskelijoiden osallisuutta parantavia työtapoja hyödyntäen. Hankkeessa toteutettiin useita tämän ”KOPPI-mallin” mukaisia kurssikokeiluja, joiden arvioimiseksi tehty tutkimus raportoidaan tässä julkaisussa. Tutkimuksen aineistona käytettiin opiskelijapalautteita, opettajien haastatteluita ja opettajien laatimia kurssikuvauksia. Opiskelijapalautteiden määrällistä aineistoa analysoitiin erilaisten tilastollisten menetelmien avulla sekä sanallisia palautteita, haastatteluja ja kurssikuvauksia laadullisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että KOPPI-hankkeessa tehdyillä kokeiluilla on ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden kokemukseen lukiokurssien toteutuksesta. Samalla ne kuitenkin tuovat esiin uusia kysymyksiä ja haasteita, joihin opettajien ja opetuksen kehittäjien on tärkeä kyetä jatkossa vastaamaan.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2017. Kaikkiallinen oppiminen lukiossa: KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokurssien toteutuksessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: https://www.gradia.fi/julkaisu-koskinen-kaikkialla-oppiminen-lukiossa-2017

KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla

Minna Koskinen, tutkimuksen esittely Oppimaisemafestivaali 2017 -tapahtumassa

Tiivistelmä: Tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa Kaikkialla oppii (KOPPI) -mallin toimivuuden edellytyksiä kurssikokeiluista saatujen kokemusten pohjalta. Esitelmässä kerron tutkimukseni tuloksista.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2016. KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla. Esitelmä Oppimaisemafestivaali 2017 -tapahtumassa 3.5.2017. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: 2017_OPH.pdf (diat)

Tutkimus KOPPI-mallin toimivuuden edellytyksistä

Minna Koskinen, tutkimuksen esittely Opetushallituksen hanketapaamisessa

Tiivistelmä: Tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa Kaikkialla oppii (KOPPI) -mallin toimivuuden edellytyksiä kurssikokeiluista saatujen kokemusten pohjalta. Esitelmässä kerron tutkimukseni lähtökohdista, mallin ydinajatuksista ja tutkimuksen toteutuksesta.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2016. Tutkimus KOPPI-mallin toimivuuden edellytyksistä. Esitelmä Opetushallituksen hanketapaamisessa 13.10.2016. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Saatavilla verkossa: 2016_OPH.pdf (diat)

Tuloksellisuuden arviointi ja sen merkitys opetustoimessa

Minna Koskinen, Opetushallinnon tutkinnon essee

Tiivistelmä: Kuvaan esseessäni tuloksellisuuden arviointia ja sen merkitystä opetustoimessa. Käsittelen koulutuksen tuloksellisuuden arviointia sekä sen roolia ja merkitystä yleissivistävän opetuksen kehittämistoiminnan näkökulmasta.

Lähdeviite: Koskinen, M. 2014. Virantäyttömenettely valtion virkasuhteessa. Opetushallituksen 2014 voimassaolleiden tutkintovaatimusten mukainen Opetushallinnon tutkinnon essee.

Saatavilla verkossa: Opetusalanhallinto-essee.pdf

Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa: SOMY-koordinointihankkeen loppujulkaisu 2014

Tiivistelmä: Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihanke on Opetushallituksen rahoittamana tukenut sosiaalisen median pedagogisia kehittämishankkeita esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa sekä taiteen perusopetuksessa ja koonnut, jakanut, jalostanut ja levittänyt tietoa ja kokemusta hyvistä sosiaalisen median oppimis- ja opetuskäytännöistä valtakunnallisesti. Koordinointihanketta ovat koordinoineet Mikkelin kaupungin Otavan Opisto ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukiokoulutus, ja sitä ovat olleet toteuttamassa verkostomaisesti ja etätyönä eri puolilla Suomea työskennelleet asiantuntijatiimin jäsenet. Asiantuntijatiimin työpaikkana on ensisijaisesti ollut verkko ja sosiaalinen media. Tässä raportissa esitellään koordinointihankkeen toiminta-aluetta, toimintaa ja tuotoksia vuosina 2010-2014.

Lähdeviite: Koskinen, M. & työryhmä 2014. Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa: SOMY-koordinointihankkeen loppujulkaisu 2014. Otavan Opiston ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisjulkaisu. Mikkeli: Otavan Opisto.

Saatavilla verkossa: ISBN978-951-96511-2-5.pdf

ICT-Related Intangibles and Organizational Innovation: Indicators for Improving Connectedness and Flexibility

Abstract: In this paper we address the role of ICT-related intangible assets in organizational innovation. We focus on two important innovation enablers: first, connectedness, the ability of individuals to create and maintain connections to each other; and second, organizational flexibility to adapt to changing needs. For connectedness and flexibility, an agile ICT infrastructure and information management services are needed. Through a Delphi study, we identified several factors hindering organizational innovation, and formulated a set of indicators and related metrics for improvement. We conclude that it is necessary to consider ICT-related factors when organizations pursue improving their innovativeness. However, ICT solutions do not lead to organizational innovativeness independent of other organizational factors and people. If the organization is well-functioning, suitable ICT solutions can provide important added value for its innovation activities.

Reference: Koskinen, M., Luomala, J. & Maaranen, P. (2012). ICT-Related Intangibles and Organizational Innovation: Indicators for Improving Connectedness and Flexibility. Human Technology: An Interdisciplinary Journal of Humans in ICT Environments, 8(1), 24-45.

Available online:
https://humantechnology.jyu.fi/archive/vol-8/issue-1/koskinen-luomala-etal8_24-45

On the Role of Interpretation Schemes in Organizational IS Implementation

Abstract: The objective of this study is to clarify how interpretation schemes held by people involved in organizational IS change affect implementation efforts and the outcomes of user participation. It is found that interpretation schemes are dealt with in many ways in IS literature and the approaches are diverse and scattered. Based on the findings, It is asserted that during IS change, not only ”tangible” changes are made, but first and foremost changes are needed to occur in the interpretation schemes that give meaning to the phenomena changed. It is also suggested that the outcomes of user participation are mediated by the interpretation schemes of the participants and, consequently, the effects of participation are contingent on the entire social and personal web of interpretations. This means that generalizable causal outcomes of participation cannot be formed and ultimately each case must be studied in context.

Reference: Koskinen, M. 2006. On the Role of Interpretation Schemes in Organizational IS Implementation. Proceedings of the 39th Hawaii International Conference on System Sciences, HICSS-39, 4.-7.1.2006, Kauai, Hawaii.

DOI:10.1109/HICSS.2006.366

Available online: https://ieeexplore.ieee.org/document/1579647

Comparing the Applicability of Two Learning Theories for Knowledge Transfer in Information System Implementation Training

Abstract: This study reviews two traditional learning theories from the viewpoint of knowledge transfer in information system implementation training. The main goal of this study is to determine which is more applicable from the view of knowledge transfer in this context. In this study, behaviourist learning theory is found suitable for the transfer of data and information. Being more learner-centered, constructivist learning theory suits better for information system implementation training, as it enables combining system specific knowledge with knowledge of the existing organisational processes. This creates new organisation-specific knowledge necessary for the effective use of the information system product, which is in accordance with the constructivist learning theory and the idea of knowledge creation cycle.

Reference: Eskelinen, J., Kokkinen, A., Koskinen, M. & Tyrväinen, P. (2004). Comparing the Applicability of Two Learning Theories for Knowledge Transfer in Information System Implementation Training.  In Proceedings of the IEEE International Conference on Advanced Learning Technologies 2004, 206-210.

DOI:10.1109/ICALT.2004.1357404

Available online: https://ieeexplore.ieee.org/document/1357404

Organisational Perspective to the Variation of Process Modelling Languages

Abstract: Process modelling languages are based on different philosophical and conceptual foundations and, therefore, are suitable for different systems development contexts and situations. The need for variation can be explained by organisational and cultural issues. Process research has widely investigated the technical issues of process modelling languages but mostly forgot social ones. Therefore, we want to draw attention on their importance. In this paper we discuss organisational and cultural issues of process thinking and introduce a framework to classify process modelling languages on the basis of these social concerns.

Reference: Koskinen, M. 2000. Organisational Perspective to the Variation of Process Modelling Languages. MetaPHOR Research Group, Unpublished Articles, 31.7.2000. University of Jyväskylä, Finland.

Available online: 2000-Report-1.pdf

Note: The article is an adapted extract from: Koskinen, M. (1999) A Metamodelling Approach to Process Concept Customisation and Enactability in MetaCASEs, see for details: http://minnaweb.net/publib/1999/33.